ERÄ 14/09: Kauden aikana kokeiltua, uutuusvieheiden koekalastukset, kelluhaalarit uintikokeessa, halvalla hauestamaan...

PÄÄKIRJOITUS: Vapaa-ajankalastajien saalis pieneni Päätoimittaja Seppo Suuronen käsittelee ensin Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen julkaisemia tuloksia suomalaisten kalastusharrastuksesta vuodelta 2008. Tutkimuksen mukaan vapaa-ajankalastajien saalismäärät ovat pienentyneet edelliseen vuoteen verrattuna.
”Miksi saalis oli pienempi, siihen tutkimuslaitos ei ota selkeää kantaa. Jonkinlaista osviittaa saa saman kyselyn tuloksesta, jonka mukaan ihmisten kalastukseen käyttämien päivien lukumäärä oli vähentynyt edellisiin vuosiin verrattuna. Vain vetouistelu-, perhokalastus- sekä katiska-, merta- tai rysäpyyntipäivien määrät pysyivät ennallaan tai kasvoivat.
Pyyntipäivien vähenemistä tutkimuslaitos selittää osin sillä, että pilkkimisen ja talviverkkokalastuksen kannalta vuoden 2008 jääpeite vesistöissä oli ennätyksellisen lyhytkestoinen.
Syitä voi olla muitakin, sillä eivät varmaankaan suomalaisten kalastustaidot ole taantuneet tai välineet heikentyneet? Vesien rehevöityminen, kalaston särkivaltaistuminen, hylkeiden lisääntyminen merialueilla, vapaiden rantakalastuspaikkojen häviäminen...
Vai voisiko olla niin, että kalastus ei tahdo pärjätä muodikkaampien harrastusmahdollisuuksien paineessa erityisesti nuorison keskuudessa?
Onneksi juuri tälle asialle voimme sentään tehdä jotain viemällä lapsia ja nuoria kalaan”, neuvoo päätoimittaja Seppo Suuronen.

KAUDEN UUTUUSVIEHEET KOEKALASTETTUINA: 950 haukea myöhemmin Vuoden 2009 suurhaukivieheuutuudet joutuivat erityisen pitkään ja rankkaan syyniin. Hyviä löytyi paljon, mutta kolme kohosi selvästi joukosta.
HUOM: Arvostelussa alle kolmeen tähteen jääneiden suurhaukivieheiden koekalastusraportti julkaistaan ERÄ-lehden verkkosivuilla www.eralehti.fi

KAUDEN UUTUUSVIEHEET KOEKALASTETTUINA: Pyrstölusikka, pikku-Buster ja muut perushauen herkut Hyvän haukivieheen tunnusmerkkejä on tullut pohdittua kerran jos toisenkin. Monesti ottikoneen on aistinut jo uittoaltaalla, mutta tällä kerralla mukana oli malleja, joita ei olisi osannut pelkän kättelyn perusteella ykkösvitjaan sijoittaa. Koekalastuksissa nämä sitten näyttivät osaamisensa, kuten pitääkin.

KAUDEN UUTUUSVIEHEET KOEKALASTETTUINA: Pienehköt jigit kelpasivat kuhalle Trendinä tuntuu olevan jigin pyrstön niveltäminen, jonka ansiosta saadaan lisäannos eloisuutta myös hyvin hitaissa uittonopeuksissa. Ainakaan nivellyksestä ei tunnu haittaa olevan, ellei pyrstön hiukan herkempää katkeavuutta oteta huomioon.

KAUDEN UUTUUSVIEHEET KOEKALASTETTUINA: Koskivieheet kirjolohelle ja taimenelle Koskikalastus kuului koekalastajatiimimme ohjelmaan oleellisena osana jopa talvella. Kirjolohet, vähäisemmässä määrin taimenet ja harjukset edustivat lohensukuista saalista, minkä lisäksi ahvenet, kuhat, hauet, toutaimet, säyneet ja monet muut rasvaevättömät saivat maistaa uutuusvieheiden koukkuja.

KAUDEN UUTUUSVIEHEET KOEKALASTETTUINA: Kotiverstaiden kuhakapulat Raamit uusien kuhavaappujen kokeiluun antoi viime kesän aurinkoinen ja lämmin sää sekä monissa järvissä alhainen vesi. Kokeilimme seitsemää pienvalmistajien kuhauutuutta.

HEITTOKALASTUS: Halvallako hauestamaan
Sisävesien hauestukseen heittovälineitä hankittaessa runsas tarjonta vetää vapaviidakkoa tuntemattomalta sormen suuhun. Katsastimme kuusi aivan erilaista yhdistelmää, joiden avulla haimme valintaongelmaan erään toimivan ratkaisun.

TURVALLISUUS: Haalarit uintikokeessa
Valtiovallan päätöksellä kelluntahaalareista tuli kellumattomia ja niiden markkinointi lopetettiin. Olisiko niille sittenkin järkevää käyttöä vai palataanko turkishaalarilinjalle? Lisäksi varoitus lahkeensuiden teippaamisesta ja ohjeita, miten vedestä pääsee veneeseen.

KALABONGAUS: 40 lajin haamuraja rikki
Jokainen voi luoda oman kalabongauksensa (tai fongauksen) säännöt mielensä mukaan. Jari Tuiskusella tämä harrastus kestää kalenterivuoden kerrallaan, tapahtuu Suomen rajojen sisäpuolella ja sallii vain vapavälineet, toki vesistökohtaisia säädöksiä kunnioittaen. Kalan on käytävä kädessä, ennen kuin se lasketaan saaduksi.

JARIN KANSSA KALASSA: Meritaimenta itärajan tuntumasta Itäisin rannikkokuntamme Virolahti tunnetaan erityisesti Venäjää kohti matelevista rekkajonoistaan, mutta kalamies voi sieltä löytää muutakin. Esimerkiksi meritaimenia.

PILKKIKALASTUS: Taimen tarjoaa myös tukevia pilkkitärppejä Taimenen pilkkijän kannattaa olla liikkeellä heti ensijäiden aikaan, varsinkin jos jäät saapuvat tavallista varhaisemmin. Silloin pilkkukyljet kiertelevät järvien kivikkoisia rantoja kutu mielessään ja kutemisessa välivuotta viettävät myös saalistaen. Tumma puku kielii juhla-ajan läheisyydestä, joka tosin on yleensä jäiden tultua jo ohitse. Ärhäkkä on kala ottamaan pilkkiinkin tähän aikaan vuodesta.

KUUKAUDEN PERHO: Foamipupa
Foamipupan kantava voima on umpisolumuovin aiheuttama noste, jolla kyetään matkimaan erinomaisesti hyönteisen käyttäytymistä. Tarvitaan vain kalastaja, joka onnistuu tarjoamaan sopivan värisen ja kokoisen sidoksen oikeaan paikkaan oikealla tavalla.

20+ KULTAKALAKERHO
Vuoden 2009 Kultakalakerhoon voi ilmoittaa suomalaisten saamia yli 20-kiloisia kaloja mistä tahansa maailman vesistä aina tammikuun alkuun asti. Julkaistuista kuvista ja kertomuksista palkkiona kultainen Räsänen-lusikkauistin.

SUOMEN SUURIN KALA 2009: 1,87 kg jigiahven, 7,995 kg raksitaimen Kilpailuun ehtii vielä osallistua vapaamuotoisella saalisilmoituksella, mutta valmis lomake löytyy Erän verkkosivuilta www.eralehti.fi, josta voi tarkistaa lisäksi kilpailun säännöt ja tilanteen. Postitse ilmoitukset voi lähettää osoitteeseen:
Erä
Esterinportti 1
00015 KUVALEHDET
Kuoreen merkintä Suomen Suurin Kala 2009. Saalisilmoitusten on oltava perillä toimituksessa viimeistään 5. tammikuuta 2010 klo 16.

SUOMEN SUURIN KALA 2010: Vapasarjajako uudistuu Vesien rehevöitymisen seurauksena monien särkikalalajien kannat ovat paikoittain jopa räjähdysmäisesti kasvaneet. Niiden kalastamista pitäisi selvästi lisätä kaikin tavoin.
Siksi ERÄ-lehden lukijoidensa iloksi ja hyödyksi järjestämään Suomen Suurin Kala -kilpailun vapasarjoihin otetaan ensi vuonna mukaan yhdistetty suuret särkikalat -sarja, jossa vertailulukuina pidetään Ennätyskalarekisterin vuonna 2009 noteeraamia aktiivivälinein saatuja SE-painoja.
Monet särkikalat ovat yllättävän suurikokoisia ja pistävät kunnolla hanttiin siiman päässä. Toisaalta eräät lajit ovat pieniä ja erityisen vaikeita erottaa toisistaan. Siksi kilpailuun otetaan mukaan vain seuraavat kalalajit: karppi (SE 21,44 kg tuulastamalla), toutain (6 kg virvelillä), lahna (6,91 kg tuulastamalla), turpa (3,27 kg virvelillä), säyne (3,012 kg soutu-uistellen), ruutana (2,92 kg ongella, tulos vuodelta 1996), suutari (2,45 kg ongella) ja itse särki (1,24 kg ongella).
Tähän yhdistettyyn suurten särkikalojen vapasarjaan on mallia antanut jo useampien vuosien aikana yhdistetystä pyydyskalasarjasta saamamme erinomaiset kokemukset. Tarkoituksenahan on osoittaa, että suurkala on joku muukin kuin vain jättikokoinen lohi tai hauki.

TÄLLÄ ERÄÄ: Ajankohtaista
Kuusamon Uistimen Thermal 2 -puvun käyttötesti Kirja-arvosteluissa erällistä luettavaa

ERÄ VAELTAJA
Säärystimillä säältä suojaan
Mutkattomasti Muotkalla

ERÄN VUOSISISÄLTÖ 2009
Luettelo Erän 2009 vuosikerrassa julkaistuista artikkeleista ja vertailutesteistä

VAIN KESTOTILAAJILLE: ERÄ Vuosikalenteri 2010 Upeasti kuvitettu seinäkalenteri jaetaan nro 14-09:n mukana etuasiakasetuna kaikille kestotilaajille.