ERÄ 1&2-2008, 132 sivua: Mateen kalastusopas, opi tunnistamaan heikot jäät, säätiedot kännykkään

KALASTUSLAKIA UUDISTAMAAN
”On tullut jälleen aika ruveta uudistamaan kalastuslakia tähän maahan. Näin on hallitus päättänyt viisaudessaan. Joten nyt on juuri oikea hetki esittää omia näkemyksiään siitä, mikä nykyisissä kalastuslaissa ja -asetuksessa mättää, mitä uudistuksia pitäisi ehdottomasti saada aikaiseksi lakiteksteihin ja miten esimerkiksi kalaston kestävä kehitys pystytään turvaamaan rajusti muuttuvissa olosuhteissa”, kehottaa päätoimittaja Seppo Suuronen ja jatkaa: ”Omasta mielestäni lakiuudistuksen suurista linjoista keskusteltaessa pitäisi ehdottomasti ratkaista selkeällä tavalla se, miten niin vapaa-ajan kuin ammattimaista kalastusta pystytään nykyistä nopeammin reagoimalla säätelemään. Toisin sanoen, millä päätöksentekomenetelmällä voidaan vaikkapa jonkun kalalajin tai vesialueen kalastusta rajoittaa joko väliaikaisesti tai toistaiseksi, jos niiden kanta ei kalastusta kestä. Eräät lohikalalajit ovat tässä suhteessa erityisen kriittisessä jamassa ja helppo on ennustaa, että uuden kalastuslain valmistuessa tilanne niiden kohdalla on vielä nykyistäkin surkeampi. Aloitetaanpa totaalinen kalastuskielto vuodeksi pariksi vaikkapa meritaimenesta ja saimaannieriästä. Tai kaikkien lohikalapitoisten jokien suistoista.”

KOKO SUOMEN KALASTUSKORTTI
Kalastuslain uudistamista käsittelee myös tunnettu ristiinalainen kalamies Ari Manninen kolumnissaan mm. näin: ”Kalastuslupaviidakkoa karsitaan yhdistämällä entinen kalastuksenhoitomaksu ja läänikohtainen viehekalastuslupa. Samalla aikaisemmin ilman kalastuksenhoitomaksua kalastaneet onkijat, pilkkijät ja 65 vuotta täyttäneet pääsevät jälleen rahoittamaan kalavesien hoitotyötä. Jokaisen edellisenä vuonna 18 vuotta täyttäneen muualla kuin omalla yksityisellä vesialueellaan kalastavan on lunastettava Koko Suomen Kalastuskortti. Lupa on voimassa maksupäivästä alkaen täyden kalenterivuoden. Vuosimaksun sijasta kalastaja voi maksaa luvan myös kuukaudeksi tai viikoksi. Vuosilupa maksaa vuoden 2009 alusta lähtien 30 euroa, kuukausilupa 20 euroa ja viikkolupa 10 euroa. Luvan hintaa tarkistetaan muutaman vuoden jaksoissa. Alle 18-vuotiaat voivat harrastaa edelleen yleiskalastusta ilmaiseksi huoltajiensa ohjauksessa ja kaikkea muuta kalastusta kalastusoikeuden haltijan antamalla luvalla. Yksityisten vesialueiden omistajat eivät tarvitse kalastuskorttia omilla vesialueillaan. Vuosikortin ostajan tiedot tallennetaan Kansalliseen kalastajarekisteriin. Kalastaja voi tehdä vuosimaksusta suoraveloitussopimuksen, jolloin hän saa luvasta vuosittain kasvavaa alennusta. Kannattaa siis olla kalastusluvan kestotilaaja!” Manninen jatkaa pohdiskelujaan vielä tällaisilla esityksillä: ”Koko Suomen Kalastuskortin lunastanut henkilö saa kalastaa koko maassa yhdellä vieheellä lukuun ottamatta vesialueita, joilla yleiskalastusoikeutta on rajoitettu tai kalastus on muun säännöksen nojalla kielletty. Lohi- ja siikapitoisten vesistöjen virtapaikoissa saa käyttää vain keinotekoista viehettä, mutta muualla myös luonnollista syöttiä. Elävän syötin käyttäminen on kielletty matoja ja toukkia lukuun ottamatta. Kalastuskortti oikeuttaa kalastamaan virtaamattomassa vedessä myös yhdellä katiskalla, merralla tai rysällä, jonka suurin pituus on enintään yksi metri. Muita passiivisia pyydyksiä, kuten verkkoa ja pitkäsiimaa, saavat jatkossa käyttää vain kalaveden omistajat. Osakaskunnat eivät saa myydä ylimääräisiä pyydyslupia muille kuin ammattikalastajille. Kalastusoikeuden omistaja voi kuitenkin myydä tai vuokrata omaa kalastusoikeuttaan kenelle haluaa. Viehekalastuslupia sen sijaan on myytävä aina kaikille alueella (tilapäisestikin) asuville, elleivät osakaskunnan kaikki vedet ole rauhoitettuja kaikelta kalastukselta.” Kolumni on kokonaisuudessaan luettavissa uusimman numeron lisäksi myös Erän nettisivuilla www.eralehti.fi

SUURI MATEEN KALASTUSOPAS
37 sivua madeasiaa! Muun muassa: Jättimade nappaa varhain; Käytä haraa oikein; Pro-pilkkijän madevinkit; Mestarin matkassa morripilkillä; Rakenna ryöstäjä; Kutumadetta katiskalla; Maukasta madetta keittiömestareiden ja kenraalin tapaan

KALASTAJAN MOBIILI SÄÄTIETO
Kotikäyttöön soveltuvista sääasemista oli mainio vertailu Erän numerossa 13–2006, ja netistä saatavat säätiedot käsiteltiin numerossa 14–2006. Nyt paneudutaan siihen, mistä fiksut säätiedot saa matkapuhelimella käyttöön silloin, kun niitä jo tarvitsee.

OPI TUNNISTAMAAN HEIKOT JÄÄT
Pilkkijät, verkkomiehet ja retkiluistelijat ovat jäällä liikkumisen ammattilaisia, joiden oppeja voivat muutkin seurata. Julkaisemme perusohjeet siitä, miten jäätä oppii lukemaan, jotta sen kantavuuteen ei turhaan tutustuisi avannosta katsoen.

SUURTESTISSÄ JÄÄNASKALIT
Jäänaskalien väitetään olevan halpoja henkivakuutuksia. Niinpä lehden avustajat pistivät naskalivertailussa henkensä likoon selvittääkseen, saako halvalla hyvää tässäkään lajissa.

SUURTESTISSÄ PILKKIVAVAT
Niinkin yksinkertainen laite kuin pilkkivapa kätkee sisäänsä koko joukon teknisiä oivalluksia, jotka tekevät siitä käyttökelpoisen juuri omassa lajissaan. Mutta onko muutaman euron halpis yhtä käyttökelpoinen kuin pari kymppiä maksava luksusvapa?

KAUDEN UUTUUKSIA TALVIKALASTUKSEEN
Uutta purtavaa ahvenelle
Lisämukavuutta uusista varusteista

OSALLISTU SUOMEN SUURIN KALA 2008 -LUKIJAKILPAILUUN
Kannustamme nuoria kalaan, nuorison haukisarjassa pääpalkintona kannettava DVD-laite Vapasarjaksi lisättiin herkullinen made Meritaimen edelleen hyllyllä kaikissa sarjoissa Yhdistettyyn pyydyssarjaan mukaan mm. sampi ja salakka

20+ KERHO
Kultakalavuosi 2007 oli monessakin mielessä mielenkiintoinen. Kun edellisen vuoden aikana toimitukseen saapui satamalla ilmoituksia purjekaloista, oli lajikimara viime vuonna ilahduttavan monipuolinen: raitamakrilli, GT, sinimarliini, niilinahven, jättihaimonni, purjekala ja lohi.

JARIN KANSSA KALASSA
Kun kotomaan vedet alkavat tuntua yksitoikkoisilta ja kalat pieniltä, tarjoaa Norjan rannikko kokeilemisen arvoisen vaihtoehdon. Helppo ja suosittu kalastuskohde löytyy Andörjan saarelta.

ARMOTON NIERIÄKELI
Tuuli huokui Vätternillä etelälounaasta. Kohtuuden nimessä meille olisi alle kymmenen sekuntimetrin puhallus riittänyt. Mutta ei, monesti aiemmin haikailtua lounaista oli nyt tarjolla oikein olan takaa järven eteläpäässä sijaitsevasta Jönköpingistä kohti koillista. Se tarkoittaa keskellä järveä Karlsborgin kohdalla isoa aaltoa.

KUUKAUDEN PERHO: MATIKKA
Keski-Suomen virtaavien vesien selvityksessä vuodelta 1982 ilmenee, että 11 kosken sähkökalastuksissa made hakkasi kappalemäärissä kirkkaasti taimenen luvuin 85–23. Koskikalastajat ovat yleisesti varsin tietämättömiä mateiden läsnäolosta, vaikka vesiperhosten, muurahaisten, vaaksiaisten, simppujen jne. elinkaari ja jäljittelymahdollisuudet kyllä tunnetaan.

PULLALOHI OTTAA LUULOT POIS
Heinävetinen Topi Ropponen luettelee suosimikseen syöteiksi toukan, kastemadon, rehun, kuoreen ja monta huonon syönnin reissua on pelastunut mädillä syötitetyllä pienellä kirjomormyskalla.

ERÄ VAELTAJANA TALVELLA
Talviyön valo lumoaa
Ahkio, rinkka vai molemmat
Kahden pulkan hirveä ähkiö

TÄLLÄ ERÄÄ AJANKOHTAISTA
Uusi tutkimuskohde: Vaikuttaako c&r hauen selviytymiseen Kalastusmatkailusta tohtorinväitöskirja Juhu yhdistää pilkkirepun ja tuulensuojateltan Talviretken kohteeksi suo Lähde lukijamatkalle Norjan Väröylle ruijanpallasta pilkkimään