Reissu ei ilmojenkaan puolesta oikein mennyt suunnitelmien mukaisesti.  Tuuli oli  piip kova ja tuulen suunta telakalta päin.  Heti sillanpieleen päästyämme ankkuroittin itseni siihen mistä pääsi hyvin heittelemään sekä joen virtaan että sinne palolaitoksen venevarastoon päin.  Toisella puolella ollikin jo kolme (venäläistä) kalamiestä. Keskellä kääntösiltaa oli kolme miestä jo jiggaamassa. Dukes jäi hetkeksi siihen minun lähistölleni mutta vissiin tuuli, mikä ei niin lämmin ollutkaan, ajoi dukesinkin sinne toiselle (tyynen) puolelle.  Itselleni kävi pikkuinen suunnitteluvirhe kun kuvittelin että tuuli tyyntyisi ja silloin minun kalastuspaikkani olikin ollut oikein hyvä ennusteinen

Matoja minulla ei ollut kuin ihan muutama ja yritinkin niillä sitten ihan normaalilla mato-ongella kalaa saada.  Pohjaonkea en laittanut sen takia kun mukana oli vain yksi mato-onki ja yksi virveli.  Jos siitä virvelistä olisi mato-ongen tehnyt niin ei olisi voinut sitten kuin yhdellä kalastaa.  Alunperin noiden matojen vähyyden vuoksi oli tarkoitus saada edes yksi särki josta olisi sitten saanut syöttitarvikkeita.  Nyt ei tietenkään särkeä tai muutakaan särkikalaa tullut ainoatakaan.   Tuuli oli todella niin kova että ei meinannut vastatuuleen saada mato-onkea edes heitetyksi.  Sitten kun sen sai sinne niin allokko ja tuuli oli sentapainen että sai ihan todella katsella jos meinasi jonkinlaista syöntiä korkista havaita.

Yksi vauraampi ahven tuli ja pääsinkin sitten koeajamaan uutta sumppuani.  Muita sinne ei tämän jigiin napaneen ahvenen seuraksi sitten tullutkaan.  Ne muutamat mitkä sain olivat todella niin pieniä että ei niistä olisi ollut mihinkään. Pääsipä tämä yksi vauraampikin sitten takaisin (onnellisena?) uiskentelemaan.  Keskisillalla tuntui porukka lisääntyvän ja saipa ne varmaan 5 - 8 kuhaakin sieltä.  Kaukaa katsottuna olivat kilon luokkaa muutama varmaan vähän isompikin.  Muualta ei sitten kuhaa tuntunut ylös nousevan.  Illan hämärtyessä jouduin itsekin ottamaan lähes tyhjää pyytävän mato-onkeni pois.  Olisi sillä ehkä saanutkin mutta kun tuo matotilanne oli todella huono.  Käyttämäni madot olivat sellaisia että yksi kasiainen olisi varmasti painanut enemmän kuin kymmen näitä lähes surviasentoukan kokoisia matojani.

Siirryin sitten Dukesin viereen tyynenpuolelle. Siellä sainkin ihan rauhassa heitellä kun kalatkaan eivät häirinneet rauhaani.  Yksi komea tärppi tosin oli ja se sai veren hetkeksi oikein virtaamaan ja pulsssin nousemaan.  Samanaikainen tärppi oli siellä keskisillalla heittelevälläkin.   Just sillai, arvasitko.....   siimat sekaisin.  Päästin löysää ja kaveri sai jigimme erotettua.  Toisaalta vähän pöljää heitellä sieltä "sillalta" rantaan päin kun rannalla olevat eivat voi mihinkään muuhun suuntaan heittää.  Aurinko oli jo laskeutumassa ja nuoremmat kalastajat siirtyivät myös sillalle.  Ei mitään mainittavaa enää sieltäkään. Sitten Dukesilla nappasi lähes rannasta kuha kiinni.  Yksi näistä venäläisistä otti kuhaa niskasta kiinni ja nosti ylös.  Näinhän me kirjoittelimmekin jo ennen lähtöä että kyllä sieltä yksi kuha on pakko saada   Porukkaa häipyi pikkuhiljaa ja minäkin sanoin pojille että lähdetään pois kun rupeaa tuo pimeyskin jo aikalailla häiritsemään.  Sinne keskisillalle jäi vielä pari sitkeää kalamiestä onneaan kokeilemaan.  Yhteen aikaan laskin meitä siellä olleen parisenkymmentä kalastajaa.  Aika suosittu paikka se on.  Täytynee sinne vielä mennä käymään.
ps. Tuosta siimasta mitä Dukes käyttää. Kun olin eka kertaa Dukesin kanssa heittelemässä niin kuulin jo äänestä että siinä on todella paksua siimaa käytössä. Lisäksi tuollainen paksu siima vähentää huomattavasti heittopituuksia.  Ehdotinkin Dukesille että seuravaksi kun ostaa siimaa niin ottaa käyttöönsä noin 0.20 punotun siiman.

Huomenaamulla sitten onkin aikomus mennä isän kanssa ongelle, kyllä virvelitkin otetaan mukaan mutta ongintaan paneudun enemmän. Mennään varmaan kappelinsalmeen tai rautatiesillalle.

Tehtiin semmoinen mukava heittelyreissu merelle.  Onkia ei nyt sitten ollutkaan mukana.  Saimme varmaan jotain kuusi-seitsemän haukea. Mikko sai suurimman, taisi painaa vähän yli 4 kiloa. Mikko siitä kirjoittelikin jo heittiksessä.   Ps. heittelin koko päivän lusikka-lusikkaa, tuossa kuvassa on yksi niistä hauista jotka sitä suuhunsa kokeilivat.

Joo, täytyy varmaan joku arki ilta mennä ahvenia koittamaan rautatiesillalle ja jos sieltä tulisi vaikka kuhaakin(?)

Olisi sinulle Salakalastaja voinut käydä myöskin siten että olisit kävellyt rautatiesillan toiselle puolelle( Reposaaren puoleiseen päähän) silloin kun silta oli vielä kiinni ja jäädä sille puolelle "jumiin".  Itse olen ollut siellä monta kertaa, siellä on myös hyviä kalastuspaikkkoja ja saa olla enenmän rauhassa kun ei noita toisia onkijoita sitten niin paljoa olekaan. Mutta sielläpä kävi kerran eräälle ukkelille kylmät  kun silta aukaistiin ja jäi väärälle puolelle aukaistua siltaa.  Siitä taitaa tulla tuollaiset viitisen kilometriä kävelyä kun ensin kävelet Reposaareen päin niin pitkälle että pääset sieltä maihin ja sitten tietenkin kävelet sieltä maantietä pitkin takaisin.  Tai sitten jos kävely ei maita niin ainoa vaihto-ehto on uida tuon parisataa metriä maantielle

Lähdin iltasella käymään venevalkamalla, siellä sorvapaikalla.  Oli yksi mies ongella siellä ja heitteli samalla lippaa.  Kertoi että oli juuri tullut eikä oikein vielä osaa kalantulosta mitään sanoa.  Jutteli että oli ollut aamulla siellä käymässä ja oli onkimiehet vetäneet mahdottoman isoja ahvenia sieltä.  Sanoi harmissaan että ei ollut itsellä silloin onkea mukana joten oli nyt sitten illemmalla tullut onkien kera sinne. Heittelin itsekin sitten siinä kymmenisen minuttia lippaa ja seurasin kaverin kalantuloa.  Olivat ahvenet varmaan jo lähteneet siitä venevalkamasta kun sinä aikana ei yhtään tullut. Meninkin sitten merelle sinne missä Mikon ja Mikon isän kanssa ensiksi olimme.  Niin ja Duken kanssa sielläkin kävimme aikoinaan.

Heittelin ainoastaan Meppeksen lipalla varustettua kumikalaa kun tahdoin vain ja ainoastaan ahvenia saada.  Sainkin ämpärin puolikkaan verran.  Parhaiten koko tänä vuonna   Muutamia ihan nätin kokoisiakin oli mukana, suurin painoi 380 gramaa.  Kaikki samalla lipalla kun muuta en käyttänyt.  Sitten tuli ainakin kymmenen vauvahaukea ja yksi ruokahauki ( yli 3 kiloa) joka murjoi uistimeni. Väänsin sen suoraksi jälleen mutta voi olla että seuraava isompi hauki sitten sen lopullisesti hajoittaa. Nyt vissiin sitten rupeaa noita ahveniakin saamaan. Toivotaan ainakin

Olin eilen illalla yhden eläkkeellä olevan perhetuttavan luona kahvilla ja tietenkin puhe jossakin vaiheessa kääntyi kalastusharrastukseen.  Kerrottuani saamistani ahvensaaliiista isännälle tulikin kalareissu mieleen.  Tänään sitten aamupäivällä sinne lähdettiinkin.  Matoja ei kylläkään ollut kuin vajaa parikymmentä mutta ajattelin että jos niillä särjenkin saisi niin siitä sitten voisi laittaa palasen syötiksi.  Oli jälleen venevalkamassa mies joka korjasi laituria.  Kertoi että oli aamulla taas tullut porukalle isoja ahvenia.  Nämä onkijat olivat tulleet Harjavallasta saakka sinne vaikka heille oli matkaa kertynyt kolmisenkymmentä kilometriä.  Olivat kyllä siten saaneet isoja ahvenia joten turhaa reissua eivät olleet tehneet.

Sorvat veivät alta aikayksikön kaikki matomme ja vaikka sorvalta sitten leikattiin syötiksi paloja niin saaliiksemme jäi vain muutama pienehkö ahven.  Täytyy kyllä joskus lähteä sinne aivan aamutuimiin kun silloin tuntuu noita kunnon kaloja tulevan.   Lähdimme sitten siitä merelle heittelemään.  Itse heittelin reflexiä ja kaverille laitoin mörrymin.  Parisen tuntia kiersimme tunnettuja ahvenpaikkoja ja saimme.....tyhjää.  Ei yhtään tärppiäkään, vaikka olimme sellaisessakin paikassa josta kolmisen vuotta sitten kymmenellä heitolla oli saaliiksi tullut yhdeksän ahventa.  Edelliseen kalapaikkaani emme nyt menneet kun tuuli sopi täysin toiseen puoleen lahtea.

Kokeilimme sitten haukiakin aivan mielenkiinnon vuoksi.  Itse heittelin lusikka-lusikkaa ja kaverille laitoin J-kingin.  Sain kaksi ruokahaukea toinen noin parikiloinen ja toinen varmaankin kolmekiloinen.  Ahvenia mitä lähdimme hakemaan emme sitten heittelemällä saaneet ainoatakaan.  Laitanpa kuvankin tuosta ihme lusikka-lusikasta joka aina vain tuntuu kaloja kiinnostavan.

Mikähän taika tossa lusika lusikka uistimessa on, kun antaa niin hyvin?