Aurinko paistaa oikein kauniisti ja muutenkin on aivan kesäinen ilma.  Lähdetään Mikon kanssa nyt sitten Reposaareen mato-ongelle kun molemmilla on sitten jopa onkimatojakin käytettävänä.  Otin oikein kamerankin mukaan  josko vaikka jotakin kuvattavaa tuli linssin eteen.  Kirjoitellaan illalla lisää ...toivottavasti.

Siis aivan loistava päivä Mikon kanssa.  Aluksi oli hieman nihkeää kalantulo kun ensimmäiseltä paikalta Mikko sai muutaman oikein pienen ahvenen ja muutaman särjensukuisen kalan.  itse en saanut mitään ja ajattelinkin että sellainen mp- reissu taitaakin olla edessä.  Ajoimme sitten toiseen paikkaan sillan ja mattolaituireiden viereen.  Sama laulu jatkui muuten mutta nyt ei edes Mikko saanut mitään muuta kuin pohjaruohoa.  Siitä sitten eteenpäin seuraavaan paikkaan.  Kello taisi olla jotakin neljän - viiden paikkeilla kun rantauduimme ison sillan viereen.  Katsellessamme paikkaa huusi eräs kalamies että tulkaa tänne hän on poislähdössä. Paikalla ei ollutkaan muita kuin Thaimaalainen/vietnaminlainen nainen ja tämä vanhempi mies.  Miehellä oli ämpärissä komea saalis ahvenia, joukossa muutama oikein komeakin.  Kaikki olivat tulleet pohjaonkella ja syöttinä kastemato.

Heitin ensin pyyntiin mato-ongen kun vavassa olevan kelan avulla sain sen pitkälle virtaan menemään. Alta minuutin siinä oli kala kiinni. Ny oli minunkin "kulkuseni" pelastettu.  Tämä sama "rumba" jatkuikin sitten koko ajan, tosin saaliina oli lähes poikkeuksetta pieniä kiiskejä.  Matojen hävikki oli ihan hirveää.  Mukana ei edes niitä niin paljoa olutkaan ja nämä kiisket kyllä saivat lähes joka kerta madon viedyksi koukusta.  Vaihdoin itsekin pohjaonkeen mutta saalis pysyi samana.  Olikohan syynä sen että meillä Mikon kanssa oli aivan surkean pieniä matoja ja tämä paikalla ollut kalamies käytti kunnon kasiaisia.  Olen ennenkin "törmännyt" moiseen ilmiöön siten että onkinut pienillä, madoilla siis todella pienillä,  ja kalakaveri vedellyt kasiaisilla komeita ahvenia aivan vierestä itseni saadessa tyytyä lähes olemattomiin kaloihin.

Kokeilin jopa sitä että laitoin muovisen surviaisentoukan jäljitelmän + pienen onkimadon koukkuun mutta kyllä ne vain saivat sen oikean madon siitä syödyksi siten että tämä keinomato ja koukuun yksin. Kokeilimme vielä molemmat jigejä, lippaa ja ihan pieniä uistimia mutta eivät kelvanneet.  Vain matosyötti tuntui olevan se ainoa oikea.  Vaikka itse en nyt sitten kotiinviemisiä saanutkaan niin kyllä tämäntapainen onkiminen oli todella mieltä rauhoittavaa ja todellista hermolepoa.  Siis eihän meillä koskaan tuo saaliin saaminen olekaan niin elintärkeää vaan se on Kalamaraa lainatakseni ainoastaan bonusta hienolle reissulle luontoon.   Soveimmekin jo että tämäntapainen reissu täytyy pian ottaa uusiksi.

Kuva 1  Ei ollut oikeastaan ketään kotona.
Kuva 2  Tältä niitä tuli ihan liikaakin, meinaan kiiskejä, onneksi sentään "raitapaidatkin" näyttäytyivät. Takana tämä vierasperäinen nainen huom vaatetus.

Huomenna olisi tarkotus mennä merelle ongelle ja hakemaan ekat ahven fileet pakkaseen. Huomenna sitten rapsaa jos jotain tulee.... I hope so.

Dodiin, ilman kalaa et sentään jäänyt Oliko käytössä tavallinen mato-onki vai pohjaonki?

Lähdetään ongelle tästä pian igorsin kanssa, oikeastaan pohjaongelle. Tavallista onkea en nyt otakkaan mukaan, pelkkä pohjaonkiviritys ja jigisetti vain. Illalla lisää reissusta

Tänään Mikon kanssa merelle.  Mikäli vesi on vähäänkään noususuunnassa ja hieman selkeämpää voidaan kokeilla ensin venevalkamassa taas ahvenia, nyt kun vihdoinkin on onkimatojakin    Ps. kyllä ne anvenet sinne tulee vielä aivan varmasti, olihan se paikka viime vuonna yksi parhaimmista, ellei paras ahvenpaikka..... Höh ... Vedenkorkeus noussut -30:stä vain - 23 :een.  Ei oikein hyvältä kyllä näytä, mutta... illalla palataan asiaan.