Eilen kävin Roukalahdella kalastelemassa isän kanssa. Vesille selvisimme puoli kahden maissa. Otimme mukaan kaksi virveliä, yhden mato-ongen ja kaksi pilkkivapaa, joissa kummassakin Ässä-tasapainopilkki. Sedältä kyseltiin mennessä, että mistäpäin on ahventa saatu kuluneelta viikolta ja neuvoikin erään paikan. Suunnistimme sinne aluksi, ahvenet kiikarissa. Parikymmentä metriä saaresta poispäin, puntakivi paikoilleen ja pilkit veteen. Alussa olikin oikein hyvä syönti, kun pilkki oli vedessä niin kala oli jo kiinni. Tätä kesti kuitenkin vain parinkymmenen ahvenen ajan. Useimmat ahvenet jäivät siihen alle sataan grammaan, mutta toki tuli myös suurempia painoiltaan jopa 250 grammaisia. Yksi isompikin oli isällä kiinni, mutta kun veneen reunaan osui nostettaessa niin tipahti koko ahven. Ongella ja pilkeillä siitä ahvenia kiskottiin.
Sitten suunnistimme edellisten reissujen ahventen parhaaseen (todellakin
parhaaseen, ei minulle sopivimpaan.

) ottipaikkaan. Hyvin hiljaista tuntui Multaluodolla olevan, eikä kiinnostanut jäädä jallittamaan pikkuhaukiakaan.
Isä kertoi eräästä paikasta joka oli vain parinsadan metrin päässä ja sieltä oli tullut 30 vuotta sitten heitellen 12 ahventa, 12 heitolla! Eli jokaisella heitolla oli ollut ahven kiinni!

Oli kuulemma paikka hieman jo muuttunut ja kun ennen oli ruohikkopläntti vasta 30 metrin päässä rannasta niin nyt olikin pelkkää yhtenäistä ruovikkoa. Oli siinä kohtaa vettä vain 1,5 metriä, joten ei pilkkiin ottaneet ahvenet laisinkaan. Ongella tuli hyvin ja minä heittelin jigiä UL-tamineilla ja ahvenet tuntuivat tykkäävän kovasti. Muutama hitusen vajaa 300 grammaa painava ahven tuli.
Suuntasimme vielä lopuksi takaisin sedän neuvomaan paikkaan ja isä onki, minä heittelin matojigiä.. ilman peruketta.. Muutaman heiton jälkeen kerkesikin olla hauki kiinni sekuntin ja sitten NAPS!, siima oli poikki.