Pari kertaa lapissa katkennu siimat isoille kaloille.
Yks reissu, kun oltiin ekaa kertaa talvella lapissa, löysin eräältä isolta järveltä paljon reikiä, menin sinne pilkille ja pudotin SIL-pilkin avantoon.
Pari tärppiä, en saanu ylös, sitten tuli kunnon tälli! Koitin saada kalaa nousemaan, se nous vähäsen ja kurkin avantoon, niin näin raita-asua siellä sit tunsin ku se irtos. Vedin pilkin ylös ja kappas, ketju menny poikki. Iso ahven se oli vissiin..

Sit toinen kerta, Inarissa kun oltiin. Löydettiin pieni lampi, josta tuli ja lähti joki. Siellä oli aivan hälvetisti reikiä, ja sinne oli svithumainen tarpominen tieltä. Aateltiin, että lappalaiset käy täällä, että täällä ois lohikalaakin. Menin sitten erään kivikon viereen, siinä oli muutama metri vettä. Pudotin oranssin morrin, ja aloin pilkkimään. Kohta tuli pieni tärppi, aloin nostamaan ylös ja ei jumankeuta, että siimassa oli painoo. Ei se noussu metriäkään, jurras vaan pohjassa, kunnes irtos. Tuo on varmasti voimakkain kala, minkä olen siiman päässä tuntenut. Håmåfiilikin vinku sillain, että se oli äärirajoillaan..Tuo jäi ketuttamaan aika kovasti, ja illalla mökillä kiroilutti sen mukaisesti, kun vielä kalojakaan tuona päivänä ei oikein tullut..